tiistai 8. syyskuuta 2015

Viisi pistettä Rohkelikolle ja muuta höpinää

Hei! Tasan kuukausi siitä, kun lähdin kotona. Tuntuu aika hullulta. Koti-ikävä ei ole ehtinyt iskeä, vaikka vähän tuntuu välillä haikealta. Näinkin lyhyessä ajassa tuntuu, että näen Suomen eri tavalla. Syyskuu on yksi mun lempikuukausista ja Suomen pimeät, kirpeän raikkaat illat ja ruska tavallaan houkuttaa. En kuitenkaan haluais olla siellä nyt, vaan mietin miten ihanalta se kaikki tuntuu vuoden päästä.  Oikeastaan aika jännä fiilis.
Viime päivinä on taas tapahtunut yhtä sun toista, mutta tulin jakamaan mieleenpainuvimmat jutut sitten edellisen postauksen. :-)

Viime viikon torstaina meillä oli ekat juoksukisat. Olin super innoissani koko päivän ja koska juoksin ylimmässä sarjassa, oli mun vuoro vasta illalla. Oltiin vietetty koko iltapäivä ulkona seuraten kisoja, lämpöä taisi olla ainakin 32 astetta. Lämmittelin juoksua varten ja asetuin lähtöviivalle. Kun lähtölaukaus pamahti, lähdin juoksemaan kymmenien ja kymmenien muiden juoksijoiden kanssa. Meidän piti juosta kaksi kertaa tietty lenkki (yhteensä 5km). Pysyin aika hyvin kärjen mukana, mutta koko ajan tuntui että kroppa pisti vähän vastaan. Kun olin reilusti yli puolenvälin toista kierrosta, maailma alkoi pyöriä ihan liian kovaa ja en enää meinannut pysyä pystyssä. Tässä vaiheessa ilmeisesti mun valmentaja oli ottanu musta kopin ja vetänyt pois radalta (en muista tätä) ja kunnolla tulin tajuihin noin puolen tunnin päästä, varjossa istumassa. Olin vieläkin aika pökerryksissä ja kirjaimellisesti sanoin kaikki ajatukseni ääneen... Voin sanoa, että näille lausahduksille on naurettu jälkikäteen joukkuekavereiden kanssa. Muunmuassa kehuin kaikkia ympärillä olevia ihmisiä vuorotellen, luulin että mulla oli aivovaurio ja aloin panikoida, selitin miten siistiä on että pystyn puhumaan englantia vaikka pyörryttää, annoin 5 pistettä Rohkelikolle (koska kaveri sai multa kengän jalasta..?) ja paljon muuta. Todennäköisesti mulla oli kunnon nestehukka, en nimittäin ollut juonut kunnolla ottaen huomioon millainen päivä oli. Vielä on suomitytöllä totuttelemista tähän säähän... Onneksi nyt alkaa pikkuhiljaa viilenemään ja tavoite on selvitä ens lauantain kisoissa maaliin saakka, heh. Harmitti vielä kisapäivänä että mun eka juoksu meni näin mutta nyt lähinnä naurattaa.

Kisojen jälkeen sai hengähtää, kun meillä oli pidennetty viikonloppu, sillä maanantaina oli Labor Day. Vietettiin päivä host-isän lähisukulaisten kanssa mökillä järven rannalla. Päivä oli enimmäkseen sateinen, mikä vähän hiljensi menoa mutta muuten oli aivan huippu päivä! Uitiin ihanan lämpimässä vedessä, käytiin veneilemässä ja kiidettiin järvellä veneen perässä ''donitsilla''' sekä syötiin hyvää ruokaa. Musta on niin ihanaa, kun ei ole yhtään ulkopuolinen olo tuollaisissa perhetapahtumissa. Kaikki on niin huomaavaisia ja aidon kiinnostuneita. Samana iltana kun tultiin kotiin, saatiin yllemme kunnon ukkosmyrsky. Ukkonen on täällä ihan erilaista kuin Suomessa. On niin tasaista ja aukeaa että salamat ja jyrinä kyllä näkyy ja kuuluu. Rakastan ukkosta joten olin tietty ihan haltioissani, haha. Ei tullu hirveesti nukuttua alkuyöstä, mutta onneksi seuraavana päivänä koulussa alkoi spirit week ja ensimmäisenä vuorossa oli pyjamapäivä.

Tällä viikolla on vaikka mitä tulossa! Torstaina mennään sirkukseen, perjantaina on homecoming-peli ja tanssiaiset, lauantaina juoksukisat ja sunnuntaina menen auttamaan järjestämään paikallista kehitysvammaisten lasten urheilutapahtumaa. Niistä varmasti juttua ens viikolla, toivottavasti myös kunnon kuvien kera! Harmittaa, kun ei oo tullut talletettua hetkiä kameran muistikortille niin paljon kuin haluaisi ja on vaan puhelinkuvia, mitä laittaa tänne. Useimmiten tuntuu vaikealta pitää järkkäriä mukana ja puhelimella on niin helppo räpsästä kuvat, sitä kautta kun ne saa helpommin nettiinkin. Yritän kuitenkin ryhdistäytyä tässä :-)


8/9

Vielä täysissä voimissa valmiina juoksemaan. // Yhtenä aamuna menin kouluun bussilla pikkusiskon kanssa, ihan vain koska niin amerikkalainen keltainen koulubussi. // Ihana, ihana Lucia ja eka koulun futismatsi!


rohke2

Mulla on joku outo kiintymys veteen, johtuneeko siitä että oon aina asunut joen äärellä ja kesät viettänyt merellä. Joka tapauksessa tykkään olla veden äärellä, joten tuntui hyvältä päästä järvimaisemiin päiväksi! // Heilahtanut kuva meidän pyjamapäivän asuista, voiko paljon mukavammaksi enää mennä? (jotkut oli kyllä tuoneet viltit mukanaan kouluun, olisi pitänyt älytä!) // Matikka on ihan super helppoa, ainakin nyt kun oon vihdoin oppinut termit englanniksi. Helppoja 100-prosenttisia kokeista siis, mutta matikan open viesti silti piristi!

       

2 kommenttia:

  1. niin ihana, että sulla riittää tekemistä ja koettavaa sekä kuuluu hyvää! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana sie! <3 On kyllä menoa ja meininkiä sen verran että osaa arvostaa niitäkin päiviä kun saa vaan olla, haha. Mutta pitäähän sitä ottaa kaikki mahdollinen irti tästä ajasta täällä :-)

      Poista